Joululomalta palattuamme koti alkoi tuntua auttamatta liian pieneltä. Isompaan muuttaminen oli ollut jo jonkin verran ajatuksissa, joten eräs sunnuntai-ilta päätettiin pistäytyä ihan ex tempore naapurustoon rakennettavien uudisrakennusten esittelyssä.
Ja siitä se ajatus sitten lähti. Suunniteltu budjetti riittäisi uudiskohteeseen, tosin ensin pitäisi saada oma vanha kaupaksi. Tiistaina tuli siis kiinteistönvälittäjä käymään ja sen jälkeen se oli menoa - torstaina talo oli virallisesti markkinoille ja samantien sovittiin ensimmäiset esittelyt seuraavalle viikolle.
Tiistain ja keskiviikon esittelyt eivät tuottaneet tulosta, mutta torstaina napsahti tarjous joka oltiin valmiita hyväksymään. Kun vielä perjantaina käytiin katsomassa ja rakastumassa vähän vanhempaan taloon niin vauhtia alkoi olla jo niin että alkoi ehkä jo hirvittää.
Maanantaina oli molemmat tarjoukset hyväksytty - ja siihen vauhti sitten tyssäsikin. Toki oli tiedostettu että tässä maassa ei asuntokauppa todellakaan mikään nopea prosessi ole, mutta eivät ostajammekaan mitenkään vauhdikkaita olleet... Tarjouksen hyväksymisestä meni 1.5 kuukautta ostajien lainahakemuksen jättämiseen ja tuona aikana ei tapahtunut yhtään mitään muuton edistämiseksi - ainoastaan kaappeja ja varastoja pystyi tyhjentämään kaikesta turhasta.
Maaliskuun alkupuolella oli kuitenkin ostajienkin lainahakemus jätetty. Tuosta pari viikkoa eteenpäin, ja kuntotarkastuksen ollessa ok näytti pankki lainalle vihreää valoa - oli siis asianajajien vuoro ryhtyä töihin keskustelemaan sopimuksista ja tekemään tarkistuksiaan.
Pitkän 'mitään ei tapahdu' -jakson jälkeen homma etenikin nyt taas vauhdilla. Huhtikuun alussa sovittiin muuttopäiväksi huhtikuun viimeinen perjantai eli pikavauhdilla muuttofirmaa etsimään (ei muuten ollut helppo homma, kaikki tuntuivat haluavan muuttaa tuona samana perjantaina) ja lattiafirmaa buukkaamaan. Uuden kodin pintamateriaalit eivät oikein olleet makuumme ja etenkin lattiat haluttiin laittaa samantien uusiksi.
Toukokuu on siis pitkälti kulunut uutta kotia mieleiseksi laittaen. Kaikista neljästä makuuhuoneesta sekä olohuoneesta on vanhat tapetit revitty irti, seinät maalattu uudelleen ja uusi tapetti laitettu kunkin huoneen yhdelle seinälle. Vanhat kokolattiamatot lähtivät myös portaikkoa lukuunottamatta irti.
Leevi & The Leavingsien Vasara ja nauloja soi repeatilla koko toukokuun alkupuoliskon; vaikka tähän urakkaan ei ihan kolmea vuotta onneksi mennytkään alkoi ainaiselta tuntuva pintaremontti ja huonekalujen siirtely jo hieman kolmen viikon jälkeen väsyttää, etenkin kun muuttoa edeltävät kaksi viikkoa oli jo edetty muuttolaatikoiden keskellä vanhassa kodissa.
Nyt kaiken ollessa pikkuhiljaa valmista voi sanoa urakan kannattaneen; talosta on tullut koti. On ihanaa kuinka paljon on tilaa ja avaruutta ympärillä. Tilan, etenkin säilytystilan, lisääntymisen myötä myös tavaroille on kaikille löytynyt oma paikkansa - siivoaminen ja järjestyksen ylläpito on siis helpottunut huomattavasti.
Ehkä sitä taas tästä joskus neulomaankin siis ehtisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti