Pojalla on suuri luottamus äitinsä kykyihin: minun ommellessani tytön avaruusoliota alkoi nuoriherra selittää, miten hän haluaisi oman dinosauruksen: "dainasoor. GRRRRR!". Dinosaurus olisi myös pitänyt saada samantien, ehdotus joulupukille kirjoittamisesta hylättiin samantien - ei joulupukki osaa kuulemma dinosauruksia ommella, äiti osaa!
Eihän pojalle nyt voinut pettymystä tuottaa... Hyväksi havaittu Melly & Me:n kilpikonnakaava muotoutui pienellä muokkauksella dinosaurukseksi: lisäämällä pituutta kaulaan ja häntään oli olio jo huomattavasti liskomaisempi. Selkänystyröiden lisäys vielä ja Mr. Dinosaur alkoi olla jo valmis.
Valmis dinosaurus tulee pojalle toivottavasti yllätyksenä jouluna, vaikka poika näkikin tekeleen leikkausvaiheessa ja tunnisti sen tuolloin dinosaurukseksi. Luotankin tässä nyt pojan keskittymiskyvyn puutteeseen ja 'äiti on aina oikeassa' -ikään - kovasti yritin väittää kankaista tulevan itselleni kirjanmerkin, ja luulen tämä väitteen myös menneen lopulta läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti