Mäkitreeniä vähintään tarpeeksi

Kulunut viikko on täällä Englannissa ollut kesälukukauden half-term holiday. Näitä viikon lomia olemme pyrkineet hyödyntämään UK:n eri kolkkia kierrelleen - tähän mennessä on koluttu maata Cornwallista Skotlantiin, mutta Pohjois-Englanti on tähän asti ollut vähemmällä huomiolla. Lake Districtia on kuitenkin niin moni kehunut, että meidänkin piti sinne päästä. Kun vielä saatiin appivanhemmat mukaan lapsenvahdeiksi, niin miehen kanssa päästiin jopa rauhassa kahdestaan patikoimaan vuorille.

Lauantai 25.5. (matkapäivä): Harvinaisen tylsä iltalenkki. Tarkoitus oli kiertää High Sweden Bridgen lenkki polkuja pitkin, mutta en löytänytkään risteystä. Neljä kilsaa siis tietä pitkin mäkeä ylös ja vähän toista sivua alas, paluu takaisin samaa reittiä. Onneksi sentään maisemat alas Amblesideen olivat hienot! 8km/52min.

Sunnuntai 26.5.: Patikointi ylös Englannin korkeimmalle vuorelle, Scafell Pikelle (978m). 17km/5:30. Kivikossa eteneminen on hidasta. Mukana huippua valloittamassa olivat mies, kuopus ja koira, muu seurue tyytyi kolmen kilometrin kävelyn jälkeen jäämään puronvarteen leikkimään. Jälkiviisaana voidaan todeta päätöksen olleen oikea, tuohon maastoon ei selkävaivaisilla ja pikkutenavilla olisi ollut mitään asiaa.

Maanantai 27.5.: Lepopäivä. Iltapäivällä kevyt kävelylenkki anopin ja pojan kanssa High Sweden Bridgelle (nyt löytyi oikea risteyskin!), poika (20kg) välillä repussa lisäpainona. 5km taittui reiluun tuntiin.

Tiistai 28.5.: Aamulenkki miehen kanssa, 6km/42min. Illalla kevyt kävely Stockghyll Fallsin vesiputousta ihailemaan.

 Keskiviikko 29.5.: Patikointi miehen kanssa Fairfieldin (873m) huipulle. Tarkoitus oli kiertaa harjannetta takaisin Amblesideen, mutta huipun heikon näkyvyyden takia oltiin vähällä kadottaa tulopolkukin eikä uskallettu siten suurempia riskejä ottaa eksymisen pelossa. Alemmaksi saavuttuamme ja näkyvyyden parannuttua uskallettiin jo valita toinen polku ja kiertää pidempää reittiä takaisin mökille. 20km/5:47

Torstai 30.5.: Aamulenkki 13km/1:45. Lenkkiin mahtui aika monta kartanlukutaukoa - ja totuuden nimissä on myös mainittava, ettei minun kuntoni kestänyt juosta lenkille osuneita rankkoja ylämäkiä. Vaikken kuitenkaan varsinaisesti (vielä) vuorille kivunnutkaan, niin näissä maisemissa silmä lepäsi!

 Parin tunnin palautumisen jälkeen mies heitti minut Helvellynin juurelle - edessä kipuaminen Helvellynin huipulle (950m) ja patikointi takaisin Amblesideen. Kuten edellisenäkin päivänä olivat huiput nytkin pilven peitossa, mutta oikea polku onneksi löytyi reilun puolen tunnin hakemisen jälkeen. Vähän tosin oli tyhmä olo kun polunpään vihdoin löysin, sillä olihan se parin metrin valtaväylä sangen selvä... Sumussa tosin moisenkin löytäminen on vaikeaa, jos ilmansuunnat eivät ole täysin selvillä. Kävelyä noin 20km/4:55.

Perjantai 31.5.: Jalat jokseenkin jumissa torstain jäljiltä. Auto onneksi jaksoi kuljettaa vuorten yli Lake Districtin länsireunaa ihastelemaan.

 Lauantai 1.6.: Aamulenkki Loughrigg Fellin huipulle (355 m). 10km/1:40. Oli taas vähän hidasta kivuta ensin yhtä kivikkoista rinnettä alas ja toista, tällä  kertaa soista, rinnettä alas. Huipulta oli kuitenkin jälleen kerran upeat maisemat - en yhtään ihmettele, että Wordsworth ylisti tätä seutua runoissaan.

Summa summarum: Paljon ehdittiin viikossa nähdä ja kokea, mutta niin paljon jäi vielä näkemättäkin. Tämän maan suosikkialueeni, Cornwall, sai siis vakavasti otettavan kilpailijan!