Esikoisen Fleurin jälkeen jäi mieleen hautumaan ajatus omasta Fleur-paidasta, ja kun elokuussa tuli kutsu osallistua Tweedysheepin Cozy Sweater -KALiin en suuremmin houkuttelua tarvinnut.
Paidan malli oli siis itsestään selvä valinta, samoin pitsiosion korostusväri (Louhittaren Luolan Pohjan Neito). Pääväriä varten piti sen sijaan mennä ihan lankakauppaan ja tuumiskella hetki ennen Artesanon Superwash Merinoon päätymistä.
Fleurin pitsiosio oli edelleen koukuttava neulottava (jos vielä tämä mallikerta...), pitsikukat yksinkertaisuudessaan nerokkaita ja hartioiden malli mieleinen. Tosin heti pitsikuvion päätyttyä poikkesin ohjeesta ja muotoilin etumuksen kaula-aukon puseroon sopivaksi eli joka toisella kerroksella kaula-aukon reunaan lisäys kunnes kummankin etukappaleen silmukkamäärä oli puolet takakappaleen silmukkamäärästä.
Puseron loppuosa olikin sitten taas suoraa posottamista. Koska Pohjan Neitoa oli vielä pitsiosion jälkeen pieni nöttönen jäljellä, päädyin neulomaan kohoraidat (kolme nurjaa kerrosta) ennen hihojen ja helman joustimia.
Artesano Superwash Merino, 350 g, ja Knitlob's Lair Pohjan Neito, 80 g
Jos jälkikäteen tekisin jotain toisin, niin pitsiosion neulominen kokoa tai kahta suuremmilla puikoilla voisi olla hyvä idea... Nyt pusero on neulottu kokonaan neljämillisillä puikoilla, ja hartiat voisivat olla aavistuksen löysemmät. Vitosmillisillä puikoilla tulos oli kuitenkin liian löysää, eikä kotoa neljäpuolosia löytynyt joten tällä nyt mennään. Kyllä pusero päälle mahtuu nytkin.
Toinen, aavistuksen ärsyttävämpi ominaisuus puserossa on Pohjan Neidon värin leviäminen. Koskaan aiemmin ei tätä ole kohdalleni osunut vaikka surutta kaikki neuleeni koneessa pesenkin - nyt kuitenkin näin kävi, ja siellä täällä beigessä merinossa näkyy vaaleampia kellertäviä läikkiä. Todennäköisesti tältä olisin välttynyt käsin puseron pesemällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti