Raidoista se kaikki lähti. Lähtiessäni maratonia katsomaan nappasin mukaan kaksi jämäkerää sekä sukkapuikot. Reissun aikana ensimmäinen sukka ennätti jalkaterän kavennuksiin asti, ja samalla jäin taas koukkuun sukkien neulomiseen: valmista tulee nopeasti, ja raidallisesta tai kuviollisesta mallista ei työtä oikein malta jättää kesken. Aina pitää saada se seuraava mallikerta/raita vielä neulotuksi ennen taukoa!
Raidallista sen olla pitää
jämälankoja yht. 50 g
Araucania Ranco solid (sininen) ja Jitterbug (ruskea)
Vaikka omassakin villasukkalaatikossa olisi ohuiden villasukkien mentävä aukko, niin nämä nyt valmistuneet sukat matkaavat edellisten sukkien lailla Suomeen jouluna. Kaikkien näiden sukkien tulevat omistajat ovat minua pienijalkaisempia - vaikkei minullakaan niin kovin suuri jalka ole (38), niin sukulaisten jalkojen rinnalla nämä ovat varsinaiset räpylät. Sukkia onkin varsin mukavaa neuloa pienille ja siroille jaloille; eipähän mielenkiinto lopahda toistakaan kappaletta neuloessa.
Wanida
Jitterbug, 70 g
Raitasukkien jälkeen kaivelin lankalaatikosta 5 vuotta marinoituneen polvisukan sekä korkkaamattoman kerän Jitterbugia. Sock Innovationissa oli ohje lähes samanvärisestä langasta neulotuille Wanidoille. Snap! Wanidojen jälkeen oli Rhombusten vuoro: takareunastaan neulotut oikeat silmukat (twisted stich) eivät koskaan ole kuuluneet suosikkeihini, mutta sisulla nämäkin valmistuivat. Ennätysajassa vieläpä, kaksi iltaa per sukka! Vaativuudestaa huolimatta, tai siitä johtuen, nämä olivat kuitenkn sangen mielenkiintoiset neulottavat.
Rhombus
Opal Uni, 70 g
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti