Viikonloppureissun yksi parhaimmista eduista olivat junamatkojen rauhalliset neulonta-ajat. Menomatkalla valmistui Low Tide Ripples (lisää myöhemmin), paluumatkalla pääsin syventymään todelliseen UFOon eli jo viisi vuotta lankalaatikossa marinoituneeseen Lehmukseen. Tuolloin aikojen alussa aloitin huivin innolla, neuloin pari kuviota minkä jälkeen, en niin yllättäen, kyllästyin totaalisesti 1.5mm puikoilla tikuttamiseen.
Näiden viiden vuoden aikana olen neulonut huivia säännöllisen epäsäännöllisesti. Uudenvuodenlupaukseni olikin tänä vuonna huivin saaminen valmiiksi: alkuperäisen suunnitelman mukaista isoa shaalia en enää haaveillut tekeväni, mutta jos edes kaulaan riittävän kietaisuhuivin saisi aikaiseksi.
TeeTee Elegant, 50 g
1.5mm pyöröpuikot
Kaulakokoinen tästä huivista sitten tulikin. Ehkä parempi niin, sillä isoja huiveja en ole viime aikoina juurikaan käyttänyt; pienille sen sijaan käyttöä löytyy enemmänkin. Toivottavasti tämäkin pääsee käyttöön niin ei tullut turhaan huivia viisi vuotta laatikossa haudottua!
Huivia pingottaessani huomasin nuppineulojen kadonneen jonnekin. Liekö sitten syy pienessä auttajassa; pingotuksen jälkeen huivia kaulalle mallaillessani jätin neulatyynyn neuloineen hetkeksi keittiön pöydälle. Aina yhtä näppärä Miss Rimppakinttu käyttikin hetken hyväkseen ja kiipesi pöydälle, nappasi neulatyynyn ja asetteli neulat nätisti tuoliin kiinni. Ilmeisesti ei kertaakaan onnistunut pistämään kuitenkaan itseensä, sillä koko toimituksen ajan keittiössä oli täysin hiljaista. Taisi tyttö tietää olevansa luvattomilla teillä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti