Tänä vuonna minulla on ehkä kaikkien aikojen hienoin kalenteri! Osallistuin eräällä keskustelufoorumilla joulukalenterivaihtoon eli marraskuun puolivälissä kotiin tupsahti laatikollinen ihania paketteja. Enkä muuten ole ainoa, joka on tästä kalenterista innoissaan: eilen lapset vaativat minua avaamaan oman 'luukkuni' jo heti kaikkien ehdittyä aamupalapöytään (lapsilla lupa avata omansa vasta puuron jälkeen), ja tänään esikoinen oli etsinyt paketin jo valmiiksi minulle minun viipyessäni aamun salireissulla.
Eivätkä kääröt tuo vain odottaessaan iloa, vaan iloa riittää myös avaamisen jälkeen. Eilen paketista löytyi Kaikkien aikojen joulu vuodelta 2011 (sattuneesta syystä viime vuosien suomalaiset joululehdet ovat jääneet vähän vähemmälle lukemiselle) sekä kolme pussia teetä; tänään kääreistä paljastui kolme joulukorttia.
Mutta eihän yksi kalenteri tokikaan riitä mihinkään! Viime vuonna jäin harmittelemaan Missä neuloimme kerran -blogin jämälankavillasukkajoulukalenterin missaamista, joten tänä vuonna olin kärppänä paikalla heti eilen aamusta. Kärjet vaaleanvihreällä (Mickin jämiä), ekan sukan eka raita The Truth About Loven kannessa poseeraavan P!nkin kengistä. Kakkossukan ekasta raidasta tuli puolestaan sininen - pyrin pitämään lankavarastoni säilytystilan puutteen vuoksi hyvin maltillisena.
Minä en suinkaan ole ainoa lahjen valmistelija tässä taloudessa. Lauantain Suomi-koulussa ei tällä kertaa opiskeltukaan päät pauhuten suomea vaan laitoin lapset askartelemaan joululahjoja. Jonnekinhan myös niitä kangastilkkuja on tungettava... Esikoisen paketti menee kummeilleen, pojan lahja puolestaan kuulemma Joulupukille - tosin tästä ehkä käydään vielä hieman keskustelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti