Lauantaille suunniteltiin rantakäyntiä. Ei sitten tuo merenkäynti oikein rantaleikkihin houkutellut - meriveden lisäksi riskinä oli saada myös pieniä nyrkinkokoisia kiviä päähänsä.
En minä ainakaan, eivätkä ne 1000 muuta kanssani lähtöviivan ylittänyttä juoksijaa. Totuuden nimissä on tosin sanottava, että tuossa vaiheessa kaduin katkerasti kisaan ilmoittautumista: koko yön oli myrskynnyt, ja vaikka pahin olikin jo aamun aikana mennyt ohitse riitti startin kohdalle vielä voimakas sade- ja raekuuro.
Ekan mailin jälkeen sää alkoi kuitenkin seljetä ja loppumatka päästiin juoksemaan ihan jopa auringonpaisteessa. Tuuli ei kuitenkaan helpottanut, vaan puolet matkasta päästiin nauttimaan selän takaa puhaltavasta navakasta tuulesta, ja vastaavasti puolet matkasta piti puskea tuulta päin. Ikävä kyllä vastatuuli osui pahimmoilleen viimeiselle puolikkaalle, ja etenkin mailin maalisuoralle - siinä ei suurempia loppukirejä enää vedetty!
Etukäteen ilmoitin miehelle matkaan kuluttavani jotain 4 ja 5 tunnin välillä. 20 mailin kohdalla tarkistin ennustettani ja soitin olevani maalissa tunnin ja vartin päästä: tarkaksi meni, sillä viimeiset kymmenen kilometria taittuivat aikaan 1.14. Hyvin osasin ottaa jo tuossa vaiheessa huomioon parin minuutin liikennevaloseisokelun ;). Loppuaika siis 4.33 ja risat, joten nousuvesi jäi tässä kisassa selvästi kakkoseksi.
Pesua vailla
Loppuun vielä Langanjuoksun vinkki kaikille maratonmatkailijoille: kotoa lähtiessä kannattaa tarkistaa että juoksukengät ovat mukana. Minä unohdin tämän, mutta onneksi havahduin huomaamaan unohdukseni numerolappua urheilukaupassta noudettaessa. Kaikkien ohjeiden mukaisesti juoksin sitten maratonin upouusilla kengillä... Hyvin kuitenkin meni, ja ainoastaan pieni märästä sukasta aiheutunut hiertymä tuli vasemman jalan sisäsyrjään. Tuttu merkki ja malli, niin riskin uskalsi ottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti