Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. maaliskuuta 2014

World Book Day 2014

 Tämän viikon lapset ovat kouluissaan syventyneet kirjallisuuteen. Tänään, World Book Dayn kunniaksi, lapset pukeutuivat kouluun joksikin suosikkikirjansa hahmoksi.


Molemmille koululaisile hahmot olivat alusta asti selvät. Esikoisen vaatteet olikin helppo toteuttaa, ainakin teoriassa: ruskeat sukkikset, tunika ja pusero olisivat kaikki  uudelleen käytettävissä, ja viitta menisi muiden roolivaatteiden joukossa vielä monen monituista vuotta.


Käytännössä toteutus oli kuitenkin vaikeampi, sillä kaavailluista vaatteista löytyivät vain ruskeat sukkahousut. Ruskeaa kangastakaan ei kangaskaupasta löytynyt, joten tytär oli puettava vihreään + minun lainattava paitaa tunikan alle. Ruskea tai vihreä eivät selvästikään tulevan kauden muotivärejä ole, sillä yhtään vihreää tai ruskeaa vaatekappaletta (noita sukkahousuja lukuunottamatta) ei siis kaupoista löytynyt.

Koulupäivän jälkeen on lapsi jo hieman väsynyt ja tunika ryppyinen

Vihreä tunika valmistui Tosimummon mekko-ohjeita seuraten. Koska tytär suosii normaalipukeutumisessaan enemmän kuviollista linjaa, on kuvissa tunika nurinpäin päällä - normaalisti tunikaa tullaan siis käyttämään tuo lintupuoli päällepäin. Loistavien ompeluohjeiden avulla tällaisen kaksipuoleisen mekonkin ompelu onnistui, kaikki saumat kun ovat tunikan sisäpuolella näkymättömissä. Viitta puolestaan on ihan suoraan vihreästä huovasta leikattu ympyrä, keskeltä pienempi ympyrä pois kaula-aukoksi ja tarrapalat vain kaula-aukon reunoihin viitan kiinnittämistä varten. Helppoa ja nopeaa!


Pojan asusteiden kanssa vaivaa jouduttiin näkemään sitten hieman enemmän. Harmaat trikoot ovat isosiskolta lainassa, keltainen pusero löytyi noin kymmenennestä kiertämästäni kaupasta samoin kuin ruskea huppari. Molempia vaatteita pystyy siis käyttämään uudestaankin: yhtään ei kiinnostanut hankkia vaatteita vain tätä yhtä päivää varten.Vyö on minun, taskulamppu ja pyssy (ilman ammuksia) löytyivät lelulaatikosta. Avaruuslentäjän kypärä on taiteltu pahvista; oikeaa styrox-laatikkoa kun en tätä tarkoitusta varten halunnut uhrata. Täydestä kyllä meni tuokin pojalle - hyvä kun nukkumaan malttoi mennä eilisiltana, niin hieno kypärä tuntui olevan!

 Ja jos joku ei vielä hahmoja tunnistanut, niin kyseessä ovat Ronja Ryövärintytär ja Tatu (tai Patu) alias Styrox Box Tatun ja Patun Avaruuskirjasta.

torstai 26. joulukuuta 2013

Pehmeitä paketteja

Philin ja Mickin sekä unisiepparin lisäksi Suomeen matkasi muutakin enemmän tai vähemmän pehmeää.

Tänä(kin) vuonna keskimmäiseltä siskolta tuli tilaus harmaalle villapaidalle. Jos viime vuonna pintaneule toi puseroon eloa, niin tänä vuonna oli raitojen vuoro: puserossa vuorottelevat sangen villisti vaalea ja tumma harmaa. Mallikaan ei rohkeudessaan värivalinnoista juuri poikkea eli jälleen kerran yksi ylhäältä alas neulottu raglan. Kaula-aukon sentään uskaltauduin muotoilemaan lyhennetyin kerroksin, ja yläselan muita leveämpään vaaleaan raitaan kirjomaan jälkikäteen tummanharmaan lumihiutaleen. Aika villiä.

Oulu
Cascade 220, värit 8400 (190g) ja 8401 (160g)

Sama väri-iloittelu jatkuu kälyn lahjassa. Pari vuotta aiemmin lahjoin kälyä harmaalla huivi-lapas-setillä, ja viime jouluna tuli hieman vihjailua hatun tarpeesta. Toive painettiin mieleen, ja hatulla on nyt toivottavasti vuotta myöhemminkin käyttöä. Mallina aiemmin tyttärelle neulottu Snawheid, lankana iki-ihana Rowanin Baby Merino Silk.

Rowan Baby Merino Silk, harmaata 90g ja valkeaa yht. 90g (60g itse pipoon ja 30g tupsuun)


Viime vuoden lailla huopahelmistä askarreltiin pannunalusia. Viimevuotista versiota tosin jatkojalostettiin metalli- ja puuhelmillä: kahden siskoille matkanneeseen pannunaluseen käytettiin puisia, tytön kummeille ja pojan opettajalle puolestaan lapset askartelivat aluset villan ja metallin yhdistelminä.


keskiviikko 25. joulukuuta 2013

When you wish upon a star

 
When you wish upon a star
Makes no difference who you are
Anything your heart desires
Will come to you

If your heart is in your dream
No request is too extreme
When you wish upon a star
As dreamers do


Fate is kind
She brings to those who love
The sweet fulfillment of
Their secret longing

Like a bolt out of the blue
Fate steps in and sees you through
When you wish upon a star
Your dreams come true
 

Leigh Harline ja Ned Washington

Joulua kohti -postauksessa näkynyt helmityö oli osa siskon toivomaa unisiepparia. Voimakas inhoni unisieppareita kohtaan ei ehkä ollut paras lähtökohta tälle työlle, mutta aika kivahan tästä tuli - suostuin jopa askartelemaan esikoiselle samanlaisen tämän ihastuttua tätinsä lahjaan.


Ympyrä on virkattu Mary Oljen Uudesta pitsikirjasta löytyneen Koristeellisen ympyrän mukaan, lankana Rowanin Siena. Koristeina on John Lewisin hääaskarteluhyllystä löytyneitä valkeita höyheniä ja glitterperhosia, sekä niitä minun helmi- ja rautalanka-askartelujani.


Mukaan pakkasin vielä sekä työssä käytettyä virkkauslankaa että hopeista rautalankaa, sisko päättäköön itse miten haluaa siepparinsa seinälle ripustaa. 



maanantai 9. joulukuuta 2013

Joulua kohti

Lokakuusta asti kouluja riivannut mahatauti on löytänyt tiensä viimein meillekin. Pyykinpesun ja lasten viihdyttämisen lisäksi aikaa jää onneksi tosin muuhunkin, kuten jouluvalojen ja -koristeiden paikoilleen laittamiseen, joululahjojen askarteluun ja viimeistelyyn ja -ennen kaikkea- koneella roikkumiseen.


Ihastelen aina muilla näiden käsintehtyjä koruja. Minulla ei valitettavasti ole koruaskartelun vaatimaa näppäryyttä ja värisilmaa, mutta onneksi rautalangasta ja helmistä saa väänneltyä myös kaikkea muuta mukavaa. Käsintehdyksi nämä näperrykset todennäköisesti huomaisi ilman kylttiäkin, mutta koska leimasin ja leikkuri sattuvat minulta varastoista löytymään, niin miksei sitten viimeistelisi lahjoja myös jouluisella etiketillä? 


Erilaisten helmien, paljettien ja ylenpalttisen kimalluksen vastapainoksi välillä on hyvä palata myös perusasioiden eli villalangan pariin, vaikka sitten vain minikerien muodossa. Minikerät ja isommat helmet ovat myös pienille sormille (kuten myös näille isommille) huomattavasti helpompia käsiteltäviä kuin pienenpienet helmet, niin ihania kuin kimaltelevat minihelmet ovatkin.


Helmiä löytyy myös muualta kuin askartelupisteeksi muuttuneelta ruokapöydältäkin. Ruokakauppamme myy näin joulun alla, ruoan lisäksi, erilaisia paristoilla toimivia jouluvaloja. Jokunen köynnös onkin tullut hankituksi... Puolustaudun tosin sillä, että meillä on olohuoneessa aivan liian vähän pistorasioita sähköntarpeeseen nähden. Perinteiset pistokkeelliset valot joutuisivat siis nököttämään pimeinä pölyä keräämässä.


Miehen mielestä tosin myös keittiön ikkunan edessä roikkuvat laventelikimput ovat vain turhia pölynkerääjiä. Nyt tosin löytyi todistusaineistoakin puhumaan kimppujen puolesta: kolmen nipun välistä löytyi paikka vanhempieni kymmesen vuotta sitten Prahasta tuomille kahdelle lasipalloille. Aikaisemmin ei palloille ole luontevaa paikkaa löytynyt mistään, mutta laventelien väliinhän nuo sopivat kuin nenä päähän.


Ja jottei totuus unohtuisi: pyykkiä pestään tässä taloudessa tällä hetkellä jatkuvalla syötöllä. Onneksi sää on kuiva joten märät pyykit saadaan nopeasti kuiviksi - kuivausrumpua ei nimittäin tästä taloudesta löydy.

perjantai 14. joulukuuta 2012

It's beginning to look like Christmas

Esikoinen on viettänyt lähes koko tämän viikon kotona flunssaansa potemassa. Onneksi tähän aikaan vuodesta askarteltavaa - ja äidillä askaertelutarvikkeita - riittää, joten pitkästymisen uhatessa on tekemistä riittänyt.

 

Tänä vuonna pakettikorteiksi tehtiin pöllökoristeet Sukeltelijan ohjeiden mukaisesti. Osa tuotoksista muistuttaa ehkä enemmän Harry Potterin Dobbya kuin pöllöä, mutta onneksi lajiltaan epämääräisiä olioita voi aina kutsua tyttären tekemiksi... Omien lasten paketteja koristavat pöllöt kerätään visusti talteen ja käytetään tästä lähtien kuusen koristeina. Toivottavasti myös muut lahjansaajat ottavat tämän mahdollisuuden huomioon!


Pöllöjen valmistuttua vaihdettiin askartelumassa huopuvaan lankaan. Lankalaatikon pohjalla tilaa vieneet jämäkerät pyöriteltiin pieniksi palloiksi ja lykättiin pesupussissa muun pyykin ohella koneeseen pyörimään. 40 asteen pesu riitti hyvin huovuttamaan nämä langat tiiviiksi palloiksi. Pallojen kuivuttua tytär pujotteli ne neulan avulla lankaan, langanpäät kiinni ja tadaa, kaulakoru serkulle annettavaksi oli valmis! Nyt pyöritellyt pallot riittivät kolmeen joululahjaan eli kahteen kaulakoruun sekä pannunaluseen - kunhan sopivia lankoja kertyy lisää, niin samanlaisen pannunalusen voisi tehdä omaankin käyttöön.

Huovutetut kaulakorut ja pannunalunen jämälangoista
Cascade 220, Noro Silk Garden, Rowan Tapestry, Rowan British Sheep Breeds Chunky

tiistai 25. syyskuuta 2012

Viikko 17.-23.9.2012

Pikkuhiljaa alkaa liikuntaviikko löytää sopivan rytmin. Vielä on pientä hiomista, mutta pääasiassa olen viime viikkoon tyytyväinen:

ma lepo (tarkoitus oli tehdä täysipainoinen salitreeni, mutta tyttären karjuttua 20min pää punaisena crèchessa tuli lastenhoitaja hakemaan minut juuri soutulaitteelta selvittyäni)
ti pyöräily salille (5.5km), BodyPump ja pyöräily kotiin yht. 1:47, keskisyke 116 bpm
ke BuggyFit 52 min, keskisyke 114bpm
to aamulenkki 20 min + 24 min rauhallista kävelyä marjoja samalla keräten. Juoksuosuuden keskisyke 131 bpm
pe aamulla juoksulenkki 31 min, keskisyke 144 bpm
     illalla pyöräily salille + BodyPump + pyöräily kotiin, yht 1:42, keskisyke 107 bpm
la pitkis 14km/1:34, keskisyke 146 bpm, max 164 bpm
su juoksu salille (5.5km/33'30, syke 154 bpm) + vatsalihastreeni + TRX + juoksu kotiin (5.5km/35'48, syke 150 bpm), koko treenin kesto 2:07, keskisyke 133 bpm ja max 171 bpm

Arki-iltapäivien vaunulenkkejä ei siis viime viikkoon mahtunut. Sen sijaan iltapäivät kuluivat lähipellolla pensaikkoja koluten: kolean ja sateisen kesän takia myöhässä olleet karhunvadelmat ovat vihdoinkin kypsyneet, joten nuorimmaisen päiväuniaikaan on tyttö kipattu selkään, tyhjät rasiat laukkuun ja lähdetty puolen kilometrin päähän marjajahtiin. Koirakin tykkää, kun pääsee tyhjälle pellolle juoksemaan. Ja jos ei yksinään mielikuvitusotusten jahtaaminen kiinnostakaan, niin aina voi istua jokusen puolituntisen vahtimassa myyränkoloa.

 Suuri metsästäjä saalista vainuamassa

Perinteisten hillojen ja pakastemarjojen lisäksi laitoin tänään tulemaan joululahjakokeilun. Mikäli tämä onnistuu, niin jouluna löytyy Harvojen ja Valittujen paketeista nestemäisiä lahjoja. Litra pitäisi karhunvadelmalikööriä näistä aineksista syntyä - jos kahden viikon hautumisen jälkeen neste vaikuttaa juotavalta, niin täytyy käydä hakemassa ainekset toiseenkin satsiin.

Ohje käski käyttää parasta vodkaa, mihin rahat riittävät. Ei aavistustakaan Finlandia-vodkan laadusta, mutta täytyihän tuota hankkia ihan jo kannatuksen vuoksi.