Suomen pakkasiin

 Sisko ihastui kälyn häihin neulomaani huiviin joten lahjoitin sen hänelle. Tuolle huiville kävi kuitenkin huonosti: äiti laittoi huivin epähuomiossa 40 asteen pesuun ja arvaahan miten alpakka-silkki -sekoitukselle tuolloin käy - saatoin ehkä päästää muutaman perisuomalaisen kirosanan huivin kohtalosta kuultuani... Uusi huivi piti siis siskolle saada, ja mieluiten vähän kestävämmästä langasta. Sukkalangan pitäisi ainakin teoriassa kestää 40 asteen pesu, mutta tämän kanssa ei kuulemma enää riskejä oteta eikä vanhempieni luokse huivia enää jätetä.

Aisling by Justyna Lorkowska 

Artesano Definition Kimono ja Tornado, yht. 300 g

 

Alkuvuodesta on syntynyt myös kolme paria sukkia.  Raidalliset perussukat matkasivat kummipojalle (Artesano Definition Tornado ja Azure), pinkit sukat serkulle ja ystävälleen (Artesano Definition Kimono)

 Pointelle by Cookie A.

Artesano Definition (Kimono), 80 g

 Wanida by Cookie A.

Artesano Definition (Kimono), 90 g

Vaihdantataloutta

Joskus maaliskuussa eräällä keskustelupalstalla kanssakirjoittaja esitti ohimennen toiveen pitsihuivista ja raitasukista. Koska minulta moiset syntyvät mutta koneompelutaidot ovat vähän niin ja näin sovittiin vaihtokaupoista: Suomeen lähtisivät huivi ja sukat, meille tulisivat kuopukselle shortsit ja mekko.

Lankavaihtoehdoista vaihtokaupan toinen osapuoli valitsi Artesano Definitionin vaaleanvihreänä (väri Mushy Peas). Koska toiveena oli kauttaaltaan pitsinen huivi päätyi mallivalinta Lily Go:n Dandelion on a Meadow'iin.

Nätti malli mutta tunnustettava on, että pari virhettä valmiista huivista löytyy. Kun kuitenkin vastaanottajalle huivi kelpasi virheineen ei purkuun tarvinnut ryhtyä tai uutta huivia neuloa. 

Huivin kaveriksi syntyivät myös ne sukat. Perussukat varpaista aloittaen ja jälkikäteen neulotulla kantapäällä, ei sen ihmeempiä. Lankana Araucania Ranco Solidia (punainen), Sandnes Garn Sisua (oranssi) sekä Opal 4plyta (keltainen).

Toivottavasti näille käyttöä tulee, viimeistään sitten syksyllä!

Joulukuun alku

Joulukuun alku alkaa hiljalleen näkyä kodissa. Tänä vuonna koristeräjähdystä ei ole vielä tapahtunut, vaan lähestyvä joulu näkyy ja tuntuu lähinnä pienemmissä yksityiskohdissa. 

Tänä vuonna minulla on ehkä kaikkien aikojen hienoin kalenteri! Osallistuin eräällä keskustelufoorumilla joulukalenterivaihtoon eli marraskuun puolivälissä kotiin tupsahti laatikollinen ihania paketteja. Enkä muuten ole ainoa, joka on tästä kalenterista innoissaan: eilen lapset vaativat minua avaamaan oman 'luukkuni' jo heti kaikkien ehdittyä aamupalapöytään (lapsilla lupa avata omansa vasta puuron jälkeen), ja tänään esikoinen oli etsinyt paketin jo valmiiksi minulle minun viipyessäni aamun salireissulla.

Eivätkä kääröt tuo vain odottaessaan iloa, vaan iloa riittää myös avaamisen jälkeen. Eilen paketista löytyi Kaikkien aikojen joulu vuodelta 2011 (sattuneesta syystä viime vuosien suomalaiset joululehdet ovat jääneet  vähän vähemmälle lukemiselle) sekä kolme pussia teetä; tänään kääreistä paljastui kolme joulukorttia.

Mutta eihän yksi kalenteri tokikaan riitä mihinkään! Viime vuonna jäin harmittelemaan Missä neuloimme kerran -blogin jämälankavillasukkajoulukalenterin missaamista, joten tänä vuonna olin kärppänä paikalla heti eilen aamusta. Kärjet vaaleanvihreällä (Mickin jämiä), ekan sukan eka raita The Truth About Loven kannessa poseeraavan P!nkin kengistä. Kakkossukan ekasta raidasta tuli puolestaan sininen - pyrin pitämään lankavarastoni säilytystilan puutteen vuoksi hyvin maltillisena.

Minä en suinkaan ole ainoa lahjen valmistelija tässä taloudessa. Lauantain Suomi-koulussa ei tällä kertaa opiskeltukaan päät pauhuten suomea vaan laitoin lapset askartelemaan joululahjoja. Jonnekinhan myös niitä kangastilkkuja on tungettava... Esikoisen paketti menee kummeilleen, pojan lahja puolestaan kuulemma Joulupukille - tosin tästä ehkä käydään vielä hieman keskustelua.

Jalat lämpimiksi

Wanida (vasemmalla) ja Monkey (oikealla) by Cookie A.

SandnesGarn Sisu 75 g per pari

 Päivystys sairastuvalla jatkuu, eli neuleita valmistuu ihan kiitettävää tahtia. Tällä kertaa valmistuivat uudet pakkopulla-sukat: uusi Monkey-pari pääsi puikoille jo kesäisellä Suomi-lomalla, mutta langan loputtua kesken kaiken sukat jäivät odottamaan lankakoriin useammaksi kuukaudeksi. Kannatti kuitenkin viimeistellä, ohuet villasukat kun ovat mitä parhaimmat jalassa mutta myös kuluvat valitetavan nopeasti. Samoilla vauhdeilla valmistui myös toinenkin pari - lankalaatikon siivous nimittäin paljasti ohuita sukkalankoja löytyvän tästä taloudesta vähän turhankin paljon.

 Välillä on vain pakko nostaa jalat ylös

Nyt tosin alkaa neuletahti hiipua. Pikkupotilaan olo on nyt edennyt siihen vaiheeseen, ettei päiväunia nukutakaan enää puolta ajasta mutta energia ei kuitenkaan riitä myöskään itsekseen touhuamiseen. Kotiseinien alkaessa tympiä myös kuopusta täytyy siis järkevää tekemistä keksiä jatkuvalla syötöllä, tai kitinä alkaa välittömästi. Onneksi on kuitenkin CBeebies ja sen hyvälaatuiset ohjelmat - puolituntisen aikana ehtii vaikkapa laittamaan pyykit kuivumaan, lounaan tulolleen ja itsekin hengähtää hetkisen teekupillisen ääressä. Esikoinen pääsi aikoinaan tutustumaan tv-tarjontaan vasta joskus kolmivuotispäivänsä jälkeen, mutta niin vain periaatteet löystyvät nuorempien lasten kohdalla.

Seuraava projekti on päässyt jo puikoille

Tylsää mutta tarpeellista

Ihmeellinen syysplääh tuntuu nyt iskeneen päälle neulomisen suhteen. Yleensä tässä vaiheessa silittelen lankoja niin kotona kuin kaupassakin, selailen neulemallistoja ja suunnittelen kuumeisesti joululahjoja. Tänä vuonna moisesta toiminnasta ei ole aavistustakaan  - keskeneräiset neuleet saavat maata korissaan ja joululahjatkin taitavat tänä vuonna tulla kaupasta ainakin suurimmaksi osaksi.

Jotain on kuitenkin valmistunutkin.

Lankalaatikon tyhjennysprojektina syntyi kaksi tiskirättiä. Molemmat neulottu katsotaan mitä tulee -metodilla: harmaassa reunoissa helmineuletta, rätin keskus päästä vedettyä pitsiä. Harmaan lapun valmistuttua pitsin neulominen tympi jo pahan kerran, joten seuraava rätti syntyi ihan oikeaa ja nurjaa silmukkaa vuorottolemalla. Molemmat rätit Novitan Bambua.

Kirppuneiti kasvaa, vaikkakin hiljalleen, joten vanhat hyvinpalvelleet villapöksyt alkavat jäädä lyhyiksi. Laatikosta löytyneet 1½ kerää Cascade 220 -lankaa riittivät juuri sopivasti kaksiin lyhytlahkeisiin pöksyihin, mallina meille parhaaksi havaittu Curly Purly Soaker. Yleensä toki villapöksyjä pidetään vaatteiden alla, mutta Miss Rimppakinttu haluaa aina uusia vaatteita saatuaan kiskoa ne päälleen ja mennä ihailemaan itseään peilistä.

Parhaat kuitenkin viimeisinä... Maaliskuussa aloitin Sake-parin neulomista, ja ensimmäinen sukka valmistuikin nopeasti. Toinen sukka sai kuitenkin odottaa vuoroaan ihan jonkin aikaa. Syksy, viilenevät illat ja villasukkapula kuitenkin pakottivat taas tarttumaan puikkoihin ja hyvä niin - nämä sukat paitsi lämmittävät jalkoja, myös piristävät mieltä iloisella värillään.

 Sake by Cookie A. 

Opal 4ply (väri 5182), 100 g

Pieniä muutoksia tein alkuperäiseen malliin nähden: ajatuskatko ensimmäistä sukkaa neuloessa johti siihen, että päätin neuloa toisen sukan palmikoiden kallistumisen suhteen ensimmäisen peilikuvaksi. Ensin valmistuneessa sukassa oikealta tuleva palmikko kulkee siis vasemman yli, jälkimmäisessä sukassa päinvastoin. Lisäksi jätin käyttömukavuuden perusteella jalkapöydän palmikot pois: käytän kuitenkin villasukkia talviaikaan kaikkien kenkieni kanssa, joten ihan kengän mahtumisen takia joustinneule on parempi vaihtoehto kuin palmikko.

Cheeky Monkey

Yllättäen ja pyytämättä iskenyt angiina on pitänyt huolen siitä, ettei juoksulenkeille ole viime aikoina ollut mitään asiaa. Sukkakausi on siis jatkunut.

 

Stalagmite by Cookie A.(Knit.Sock.Love)

Opal, 80 g

Monkey by Cookie A. (Knit.Sock.Love)

Opal, 60 g

Stalagmitet menevät joululahjakoriin, mutta minua ja Apinasukkia ei hevillä toisistamme eroteta. Toiset samanlaiset lienee parasta tehdä ennen tämän parin reikiintymistä.

Kolmas pari uunista ulos

Raidoista se kaikki lähti. Lähtiessäni maratonia katsomaan nappasin mukaan kaksi jämäkerää sekä sukkapuikot. Reissun aikana ensimmäinen sukka ennätti jalkaterän kavennuksiin asti, ja samalla jäin taas koukkuun sukkien neulomiseen: valmista tulee nopeasti, ja raidallisesta tai kuviollisesta mallista ei työtä oikein malta jättää kesken. Aina pitää saada se seuraava mallikerta/raita vielä neulotuksi ennen taukoa!

Raidallista sen olla pitää

jämälankoja yht. 50 g 

Araucania Ranco solid (sininen) ja Jitterbug (ruskea)

Vaikka omassakin villasukkalaatikossa olisi ohuiden villasukkien mentävä aukko, niin nämä nyt valmistuneet sukat matkaavat edellisten sukkien lailla Suomeen jouluna. Kaikkien näiden sukkien tulevat omistajat ovat minua pienijalkaisempia - vaikkei minullakaan niin kovin suuri jalka ole (38), niin sukulaisten jalkojen rinnalla nämä ovat varsinaiset räpylät. Sukkia onkin varsin mukavaa neuloa pienille ja siroille jaloille; eipähän mielenkiinto lopahda toistakaan kappaletta neuloessa.

Wanida

Jitterbug, 70 g

Raitasukkien jälkeen kaivelin lankalaatikosta 5 vuotta marinoituneen polvisukan sekä korkkaamattoman kerän Jitterbugia. Sock Innovationissa oli ohje lähes samanvärisestä langasta neulotuille Wanidoille. Snap! Wanidojen jälkeen oli Rhombusten vuoro: takareunastaan neulotut oikeat silmukat (twisted stich) eivät koskaan ole kuuluneet suosikkeihini, mutta sisulla nämäkin valmistuivat. Ennätysajassa vieläpä, kaksi iltaa per sukka! Vaativuudestaa huolimatta, tai siitä johtuen, nämä olivat kuitenkn sangen mielenkiintoiset neulottavat.

Rhombus

Opal Uni, 70 g 

Penkkiurheilua

Jo päättyneitä jalkapallon EM-kisoja tuli tässä taloudessa seurattua enemmän tai vähemmän tiiviisti. Miehen katsellessa pelejä iltaisin tuli itselläkin otteluita sivusilmällä katsottua. Pelin hienoimmat hetket jäivät minulla tosin uusintojen varaan: pelkkä jalkapallo ei kiinnosta pätkääkään, joten pelin oheen piti saada jotain sijaistoimintaa. Suomesta toin itselleni tuliaisena Cookie A:n sukkia.rakkaudella., ja pitihän näitä ohjeita myös päästä samantien testaamaan.

Cusp

Zitron Trekking Pro Natura (?)

Nämä sukat toimivat myös hyvin langantuhoamisprojektissani. Ensin valmistunut pari, Cusp,vei (vajaan) kerän useamman vuoden laatikossa muhinutta lankaa. Vyötekin oli tästä langasta jossain vuosien saatossa kadonnut... Alunperin nämä sukat olivat tulossa itselle, mutta edetessään sukat alkoivat vaikuttaa vähän turhan kapeilta minulle. Onneksi suvussa on pienijalkaisia ihmisiä, joten tässä on nyt ensimmäinen joululahja jo valmis.

Seuraavissa sukissa, Pointelleissa, päätin testata L-koon neulomista. Nämä sukat tulevat myös lahjaksi, tällä kertaa minua leveämpijalkaiselle ihmiselle. Sukan kärjen kaunis mallineule ei siis oikein minun jalassa pääse oikeuksiinsa.

Pointelle

Cygnet Truly Wool Rich 4ply