Huhuu!

 

Kukkuu!

 

Harjoituskappaleiden valmistuttua pääsin aloittelemaan, vihdoinkin, pöllöjä. Ensin oli vuorossa tyttären lapaset: neiti halusi lapasiinsa ehdottomasti keltaisen taustavärin, sillä pöllöt lähtevät liikkeelle kuulemma auringonlaskun aikaan. Oikean pöllön väristä lankaa minulla ei ollut, joten vihreän oli kelvattava.

Alkuperäisessä ohjeessa lapsen koko vaikutti pieneltä, joten päädyin seuraamaan aikuisten ohjetta. Leveyden puolesta lastenkin malli olisi ehkä riittänyt, mutta pituuden suhteen ei todellakaan - aikuistenkin malliin piti kavennusvaiheessa muutama lisäkerros neuloa, tai esikoisen sormet eivät olisi lapasiin mahtuneet. Lapsiparat ovat perineet vanhempiensa kädet...

Horatio and Oren

Opal 4ply, lapaspariin lankaa kului yhteensä 50 g

Tyttären pöllöjen jälkeen oli pojan vuoro. Taustaväri oli jälleen yksiselitteinen; poika halusi sinisen taustan lapasiinsa. Pöllön väriksi poika olisi halunnut aluksi pinkin, mutta tämä kaavoihin kangistunut äiti ehdotteli muita värejä: välillä täällä Englannissa kirkkaat perusväritkin (keltainen, punainen ja oranssa) tuntuvat vain tytöille varatuilta, joten pinkeistä lapasista olisi voinut tulla koulunpihalla kavereilta sanomista. Onneksi oranssikin kelpaisi, ja valmiit lapaset piti saada heti tänään käteen ja kouluun näytettäviksi.

Pojan lapaset on myös neulottu muuten aikuisten ohjeen mukaan, mutta peukalokiilan kaksi viimeistä lisäyskerrosta on jätetty pois. Kiila on siis normaalin pituinen, mutta ohjetta kapeampi.

 Horatio and Oren

Araucania Ranco Solid (sininen) ja Opal 4ply (oranssi), yht. 50 g

Harjoituskappale

Internet on erittäin vaarallinen kapistus. Ilman Ravelrya ja neuleblogeja neuloisin edelleen tyytyväisenä parit sukat seiskaveikasta per vuosi, ilman tietoa paremmasta. Toisin on nyt. Alkusyksystä, heti Horatioon ja Oreniin törmättyäni, lensi parivaljakko to do -listalleni. Harmi vaan kun kyseinen parivaljakko edellyttää kirjoneulontataitoa, sillä minähän en kirjoneuleita tee.

Harjoittelemaan siis.

Endpaper Mitts valikoitui harjoituskappaleeksi: ei pitkiä langanjuoksuja ja vain kahta väriä. Onnistuisi ehkä myös minulta. Alkuun lapasista piti tulla kynnekkäät minulle, mutta ohjetta ohuempi lanka ja jokseenkin tiukat langanjuoksut tekivät lapaset aivan liian pieniksi minulle. Seuraavaksi suunnittelin omia lapsia lapasten käyttäjiksi, mutta molemmat ilmoittivat haluavansa mieluummin pöllölapaset. Nämä, omasta mielestä onnistuneet, harjoituskappaleet menevät siis joululahjalaatikkoon ja mitä todennäköisimmin 4-vuotiaalle kummitytölle. Pöllöistä ei siis parane hänelle mainita ;)

Endpaper Mitts by Eunny Jang

Araucania Ranco Solid (sininen) ja Opal 4ply (valkea)

Lapasten paino yhteensä n. 50 g

Third time lucky

Ohjeet hyvin istuvan neuleen valmistukseen

• Aloita neulominen innokkaana. Mitään mallitilkkuja ei tarvitse, koska käsiala täsmää aina vyötteessä annettuihin.
• Neulo paita pyörönä. Kokeiltaessa voi tuntua vähän tiukalta, mutta noh, kyllähän se käytössä asettuu. Mitä enemmän palmikoita, sen parempi - erityisen suositeltava on tähän tarkoitukseen esim. Beatnik.
• Vartalon valmistuttua sovita ja kiroile - tuotos on selvästi liian pieni. Testaa 7-vuotiaan tyttären päälle, ja pohdi yön yli jos antaisikin paidan tytölle.
• Hylkää moinen harhaoppi. Pura paita.
• Neulo mallilappu, laske tiheys ja omalle lantionympärykselle tarvittava silmukkamäärä. Uusi lasku, koska tulos tuntuu järkyttävän isolta.
• Tiede on erehtymätön. Luo silmukat ja lähde neulomaan. Sovitettaessa paita tuntuu isolta, mutta eihän se voi olla.
• Vartalon ollessa jälleen valmis sovita ja kiroile kahta kauheammin - tällä kertaa syntyi teltta. Sylttää neule sohvan nurkkaan.
• Pahimman angstin mentyä ohi huomaa yläosan olevan sopiva. Ota siis sakset käsiisi ja leikkaa paita kainaloiden alta kahtia. Yläosasta poimitaan silmukat puikoille, alaosa puretaan.
•  Lähde neulomaan alaspäin. Nyt paitaa on myös helpompi sovittaa ja muotoilut saada oikeisiin kohtiin.
• Paidan ollessa sopivan pituinen jätä silmukat odottamaan puikoille. Poimi nurjalta puolelta viisi kerrosta alempaa uudet silmukat ja neulo sileää 5 kerrosta - nurjat puolet tulevat siis vastakkain. Kappaleiden ollessa samanpituiset aseta ne vastakkain ja päättele kolmen puikon päättelyllä, edelleen nurjalla puolella neuloen.

• Poimi hinansuista silmukat ja muotoile pyöriöt lyhennetyin kerroksin. Pistele menemään, kyynärpäiden jälkeen kavenna sopivin välimatkoin. Kuten helmassa, poimi hihansuissa silmukoita nurjalta, neulo sileää ja päättele kolmen puikon päättelyllä.
• Pohdi kauluksen kohtaloa. Pura odottamaan jätetyt taittovarat, poimi silmukat puikoille ja neulo matala poolokaulus tasona, saumakohta oikealla olkapäällä. Sama viimeistely kuin hihoissa ja helmassa.
• Poimi silmukat kauluksen reunasta, neulo sileää viisi kerrosta, päättele. Toista toisen reunan kohdalla. Jos oikein haluat panostaa niin tee päälletuleva nappilista kaksinkertaisena.

• Päättele triljoona langanpäätä. Ompele kauluksen 'nappilistoihin' napit ja samalla listat kiinni toisiinsa. 
• Be happy!

Puuvillapusero Drops Muskatista, n. 13.5 keräää (675 g)

Hihansuiden, helman ja kauluksen viimeistely kääntämällä

Hihojen silmukat poimittu ja pyöriöt muotoiltu lyhennetyin kerroksin

Samaa 'Kolmas kerta toden sanoo' -kategoriaan menee myös vasta reilu kuukausi valmistumisensa jälkeen napit saanut Aidez. Alunperin langasta (Rowan Purelife British Sheep Breeds) piti tulla kantopaita, mutta hihojen väljyyden takia ensimmäinen yritys meni purkuun. Seuraavaksi lanka yritti päästä Shalom Cardiganiksi, mutta liian pienten puikkojen takia neulepinta oli kuin peltiä. Purkuun.

Aidez

Rowan Purelife British Sheep Breeds n. 760 g

Kaulus tässä minun versiossani tosin poikkeaa jonkin verran alkuperäisestä. Ensimmäistä kertaa ohjetta lukiessani ei kaulus oikein minulle aiennut, enkä sen kohdalle päästessäni enää jaksanut ohjeeseen uudestaan palata. Kaikkien hihasilmukoiden kaventamisen jälkeen jatkoin neulomista reunimmaisilla 12 silmukalla: käännös lyhennetyin kerroksin ja tämän jälkeen reunakaistaleen neulominen yhteen odottamaan jätettyjen takin yläosan silmukoiden kanssa.

Jos totta puhutaan, niin alkuun tämäkin yritys saada tämä lanka käytetyksi tuntui perin väkinäiseltä ja lopputulos tuntui vieraalta. Pesun ja kuivauksen jälkeen neulepinta kuitenkin pehmeni (mitä nyt narukuivatuksesta jäikin kivat rannut selkään - ehkä tasokuivatusta siis suositellaan ihan syystä...) ja neule istuu hyvin päällä. Hyvä niin, sillä paksua villatakkia minä olenkin kaivannut! Aamut alkavat nimittäin olla sangen viileitä, ja kuulaina aamuina on mukavampi pukeutua villatakkiin oikean takin sijasta lapsia kouluun viedessä.