lauantai 9. maaliskuuta 2013

O spring, where art thou?

Männäviikolla päästiin nauttimaan jo sangen keväisistä ilmoista; parhaimpina päivinä lämpötila kohosi jo 15 asteen tuntumaan ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta. Siispä oli hyvä aika viimeistellä vuoden ensimmäinen kesäneule.


Nyt ilmavirtaukset kääntyivät kuitenkin taas pohjoiseen ja koko eilisen päivän tuli kaatamalla vettä. Pellot ja pikkutiet siis tulvivat jäälleen ja t-paitakelit ovat vaan haaveissa, etenkin kun ensi viikolle on luvattu jälleen pakkasia. Onneksi brittikesiin jo tottuneena ei kesäneuleissakaan uskalla pelkkään puuvillaan tai pellavaan luottaa: tämä pusero on neulottu edellisen postauksen huivin lailla Serenasta, eli 60% alpakkaa, 40% puuvillaa sisältävästä langasta.

Manos del Uruguay Serena, 200 g, väri Downy

Ihana malli, ihana lanka. Miehustan rypytykset ovat nerokkaasti suunnitellut: tuovat näyttävyyttä mutteivat kuitenkaan tee puseron etumusta telttamaiseksi, kuten tämänmallisessa puserossa usein vaarana on. Muutenkin ohje oli aivan loistavasti kirjoitettu ja helppo seurattava! Ainoan muutoksen jouduinkin tekemään olosuhteiden pakosta: kainaloita lähestyttäessä langan riittävyys alkoi huolestuttaa, joten loin kädensuiden silmukat provisional cast on -menetelmällä. Vartalon valmistuttua hihat on neulottu ylhäältä alas, niin pitkälle kuin lankaa riitti.


Ensiulkoilutuksensa Folded sai tämänpäiväisessä Suomi-koulussa. Väritykseltään pusero sopi paikkaan kuin nenä päähän - paikallinen Suomi-koulu kokoontuu nimittäin nykyisin armeijan koulutuskeskuksessa. Maassa maan tavalla ja pukeutuminen paikan mukaan, vai mitenkäs se nyt menikään ;).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti